Henkilön kuollessa tietyille henkilöille syntyy perillisasema ja vainajan omaisuus siirtyy hänen kuolinpesälleen. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, . Ositus taas tarkoittaa avio-oikeuden alaisen . Mikäli vainaja on kuollessaan ollut naimisissa, tulee ennen perinnön jakamista toimittaa ositus. Ositustoimituksessa vainajan ja tämän eloonjääneen puolison . Puhekielessä kuolinpesän ositus ja perinnönjako menevät usein sekaisin.
Osituksessa tehdään ero vainajan ja lesken omaisuuksien välille. Mikäli puolisoilla, edes toisella, oli avio-oikeus toisen omaisuuteen, on leski kuolinpesän osakas, kunnes ositus on . Tässä ohjeessa käsitellään osituksen ja perinnönjaon merkitystä perintöverotuksessa. Ohjeella yhdenmukaistetaan soveltamiskäytäntöjä . Jos kiinteän omaisuuden omistus muuttuu, hae lainhuutoa osituksessa tai omaisuuden erottelussa saamallesi kiinteistön osuudelle.
Mitä tarkoittaa jakamaton kuolinpesä? Miten jakamaton kuolinpesä käytännössä toimii? Jos perittävä henkilö oli kuollessaan avioliitossa eikä puolisoilla ollut avioehtosopimusta, on osituksen toimittaminen ennen perinnönjakoa pakollinen. Jakamattoman kuolinpesän omistusjärjestelyt kannattaa hoitaa kuntoon.
Lue lisää omistusjärjestelyjen eri vaihtoehdoista ja verotuksesta. Lesken osituksessa saaman omaisuuden omistusaika lasketaan nimittäin ositusta edeltäneestä saannosta eli käytännössä siitä ajankohdasta, jolloin vainaja on . Esimerkiksi ennen lesken ja vainajan yhteisen asunnon myyntiä toimitettava ositus , jossa leskelle annetaan asunto ja perillisille muuta . Perukirjan tekemiselle on lakisääteinen määräaika, mutta . Leski, jolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen, on kuolinpesän osakas osituksen toimittamiseen saakka. Avio-oikeudesta ja kuolinpesän osakkuudesta. Asunnon myynnistä saadut varat ovat kuolinpesän omaisuutta, jos ositusta ennen myyntiä ei oltu tehty. Tässä omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan.
Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset . Osituksella tarkoitetaan omaisuuden jakamista avioliiton purkautuessa. Tilanteessa, jossa leski on elossa ja kuolinpesän osakkaana, tehdään ensin ositus ja tämän jälkeen perinnönjako. Tällöin lesken osakkuus kuolinpesässä . Tuomioistuimen päätös pesänselvittäjän nimittämisestä tulee esittää pankille.
Perinnönjaossa kuolinpesän omaisuus jaetaan perillisten. Osittainen ositus ja osittainen perinnönjako voivat olla tarpeen, kun jakamiseen soveltumaton omaisuuserä on päätetty myydä, mutta myynti . Nämä henkilöt, eli osakkaat, joita myös joskus perikunnaksi kutsutaan voivat . Ositukselle ja perinnönjaolle ei ole laissa määrätty mitään määräaikaa. Ositusta tai perinnönjakoa ei saa toimittaa ennen kuin pesän ja . Sen sijaan, jos perittävä on naimisissa, tulee ennen perinnönjakoa toimittaa ositus tai omaisuuden erottelu perittävän ja lesken välillä. Kyse on avio-oikeuden. Mikäli perittävä oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa kuitenkin toimitettava omaisuuden ositus.
Pesänjakaja voidaan kuolinpesän lisäksi määrätä myös avioerotilanteessa toimittamaan puolisoiden välinen ositus sekä suorittamaan avoliiton päätyttyä . Jos vainaja oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.